Päihdepolitiikka tarvitsee suunnanmuutoksen

Kuluvan hallituskauden päihdepoliittinen linja on ollut ristiriitainen ja lyhytnäköinen. Samalla kun alkoholin ja nikotiinituotteiden saatavuutta on lisätty, terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen suunnattuja järjestöavustuksia leikataan 140 miljoonalla eurolla vuoteen 2027 mennessä. Tämä kehityssuunta on kansanterveydelle vaarallinen ja kansantaloudelle haitallinen.

Hallitus perustelee päätöksiään yksilönvapauksilla ja kuluttajien valinnanmahdollisuuksilla. Taustalla vaikuttavat alkoholia ja nikotiinia myyvien sekä valmistavien elinkeinojen edut. Kaupan keskittyneisyys Suomessa on maailmanlaajuisesti poikkeuksellista, ja saatavuuden lisääminen tukee päihteitä myyvien toimijoiden voittoja kansanterveyden kustannuksella.

Myönteistä on, että tuore Ylen kysely kertoo, että enemmistö kansanedustajista ei kannata väkevämpien viinien myyntiä päivittäistavarakaupoissa. Kyselyyn vastanneista 100 kansanedustajasta 67 vastusti enintään 15-prosenttisten viinien myyntiä ruokakaupoissa, 28 kannatti ja 5 ei osannut sanoa. Puolueittain tarkasteltuna kokoomuksen edustajat suhtautuivat myönteisimmin viinien siirtoon ruokakauppoihin, kun taas perussuomalaisten edustajien kannat jakautuivat puolesta ja vastaan. Kristillisdemokraattien edustajat vastustivat muutosta, kuten myös SDP:n, keskustan, vihreiden ja vasemmistoliiton edustajat.

Myös kansalaiset suhtautuvat kriittisesti alkoholikaupan laajentamiseen. Alkoholipoliittiset mielipiteet 2025 -kyselyn mukaan 71 prosenttia suomalaisista kannattaa nykyistä (54 %) tai tiukempaa alkoholipolitiikkaa (17 %). Viinien ruokakauppamyynnin kannatus on laskenut selvästi: vuonna 2022 yhteensä 54 prosenttia kannatti enintään 15-prosenttisten viinien myyntiä ruokakaupoissa, mutta vuoden 2025 kyselyssä vain 42 prosenttia oli samaa mieltä.

Kansanterveystoimijoiden lisäksi jopa Kilpailu- ja kuluttajavirasto on todennut, että väkevien myynnin toteutus on ratkaistava viinien kanssa, koska nykyisenkaltaisen yksinoikeusjärjestelmän toimintaedellytykset häviäisivät, jos väkevämmät viinit tuotaisiin ruokakauppaan. Suomalaisista vain 14 prosenttia haluaisi tuoda myös väkevät alkoholijuomat päivittäistavarakauppoihin.

Päihteet aiheuttavat Suomessa yli kolmanneksen kaikista vältettävissä olevista ennenaikaisista kuolemista. Alkoholista ja huumeista aiheutuvat kuolemat ovat tuoreimpien Tilastokeskuksen lukujen valossa lisääntyneet, ja 89 000 lasta elää ennen täysi-ikäisyyttä perheessä, jossa vanhemmalla on vakava päihdeongelma. Ongelmien vahvempi polarisaatio on aito uhka. Päihdehaitat vaikeuttavat hyvinvointialueiden työtä ja kuormittavat palvelujärjestelmää. Päihdehoidon saatavuus on liian heikkoa.

EHYTin näkemyksen mukaan päihde- ja rahapelipolitiikan tulee perustua tutkittuun tietoon ja pitkäjänteiseen ennaltaehkäisyyn – ei lyhytaikaisiin taloudellisiin hyötyihin tai yksittäisten toimialojen kaupallisiin etuihin.

Puheet ennaltaehkäisyn tärkeydestä jäävät tyhjiksi, jos ne eivät näy päätöksenteon painotuksissa. Vastuullinen päihdepolitiikka on mahdollista – se vaatii poliittista rohkeutta ja kykyä katsoa lyhyen aikavälin tuolle puolen asettamalla ihmiset keskiöön. EHYT haluaa kutsua kaikki kansalaiset mukaan puolustamaan ehkäisevää päihdetyötä. On aika nostaa hiljaisen enemmistön ääni kuuluviin.

Kirjoitus on aiemmin julkaistu Kompassi-lehden numerossa 2/2025.